Ma haluan mummoelaman. Kasvimaan, takkatulen, ulkovessan, pienen mokin. Polkupyoran ja potkukelkan. Sateen ropinan katolla ja kahvia lohkeilevista kupeista. Sienestaisin, marjastaisin, onkisin, tekisin kasitoita. Mummot eivat kayta tietokonetta, vaan kirjoittavat kirjeita, kortteja ja paivakirjaa seka kuuntelevat Ylen Ykkosta. Seuroja, kerhoja ja iltamia jarjestojen, puolueiden ja organisaatioiden sijaan. Mun mummo- ja pappaystavat kylailisivat, hoitaisimme mehilaisia ja nikkaroisimme, keittelisimme mehuja ja hilloja, saunoisimme ja pelaisimme korttia. Aikaisia aamuja ja paljon aikaa.
Mummoelamassa valttelisin orja- (l. palkka-) tyota. Voikohan paasta varhaiselakkeelle, jos paa rajahtaa? Tai jos sita vastoin vaipuu apatiaan? Tyosta, joka muuttaa ihmista. Kuluttaa energiat, tekee artyisaksi, rypistaa kasvot ja painaa ryhtia. Aiheuttaa kasvaimia, kulumia ja tuhoaa immuniteetin. Tai johtaa sydankohtaukseen tai ajaa itsemurhaan, niin kuin taalla uutisoidaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Kun unelmoin eläkkeelle jäämisestiä, minulle todettiin: "Mitä jos koettaisit valmistua ensin." Askel kerrallaan siis, niin matka ei tunnu niin pitkältä :).
Annukka
Voi kuule. Just tänään ahistelin töissä. Kylläpä sitten tuntui hyvältä muistaa, että joku miettii ihan samoja juttuja. Muutan sun naapuriin niin voidaan mummoilla yhdessä!
Maija
Selkeästi suunnittelet muuttoa Oravalaan. Kuulostaa sangen hyvältä. Pääasia ettet muuta merien taakse kaukomaihin. Milloinkas sirot jalkasi astelevat taas Perälän kylän perinnemaisemissa? Yksi pikkusisko vaan kaipailee siskoaan täällä. :) Eilen tuli kutsu haastatteluun Piramkiin! Hienoa.
Voimia työkiireisiin!
-Nanna
Post a Comment