Saavuin Brèsiin myöhään illalla. Olen viimeksi nähnyt niin paljon tähtiä Madagaskarilla viime keväänä. Siitä muistutti myös sirkkojen ja sammakoiden äänet. Haukoin henkeäni - ja ardechiläistä roséta - niin hyvältä ilma tuoksui ja tuntui, niin hiljaista oli Pariisin jälkeen. Aivot tottuvat tiettyyn stressitasoon, ja minun aivoni estivät minua nukkumasta hyvin, kun kerrankin pääsin rauhaan.Kolmen päivän aikana vapauduin itselleni asettamista kahleista. Kävelin metsässä, pelasin poikien kanssa jalkapalloa ja rakensimme majaa, nautiskelin puutarhan hedelmistä ja kunnon maalaisruuasta, saunoin. Annoin ajatusten mennä, mutta myös puhua palpatin kolme päivää putkeen.
Sanovat minulle, että kaikelle on syynsä, myös sille, miksi olen täällä. Viikonloppuna löysin niitä useita. Pääsin lähelle serkkuani ja perhettään. Minulla on pakopaikka maalla myös tässä maassa. Ymmärryksen tilat täällä etäällä vievät minut lähemmäs itseäni ja läheisiäni.
No comments:
Post a Comment